Elävä tuli, iltahartaus 24.1.2019

Elävä tuli

Iltahartaus 24.1.2019, Yle Radio 1

Pieni poika juoksi meidän kirkon takkahuoneeseen – ja yhtäkkiä seisahtui keskelle lattiaa.
Henkäisi: Onks se oikee?!
On se. Oikea tuli takassa. Mennään ihan hiljaa sohvalle koko päiväkotiporukka.

Olin suunnitellut monenlaista kerrottavaa ja näytettävää lapsille, mutta elävä tuli oli kaikkein tärkein.

Tuon pienen tapauksen jälkeen olemme kutsuneet alueen lapsiryhmät joka vuosi kirkolle ihan vaan takan ääreen. Lauletaan ja paistetaan makkaraa. Pääasia on nauttia elävästä tulesta, sen lämmöstä poskilla.

Milloin sinä olet nauttinut palavan tulen katselusta?
Onko joku tietty takka tai nuotiopaikka?

Ehkä pieni kynttilänliekki tai mahtava juhannuskokko.

Muistoissa monta hyvän olon hetkeä useimmilla meistä.

Ja kaikkien kristittyjen yhteistä perintöä meille ovat Raamatun nuotiohetket.

Palavassa pensaassa Mooses kohtasi Jumalan.
Nuotion äärellä ylösnoussut Jeesus odotti rannalla oppilaitaan.
Toisen nuotion äärellä oli Pietari kohdannut oman pelkuruutensa.

Entä kun Paavalia vietiin Roomaan ja laiva upposi. Maltan saaren asukkaat sytyttivät nuotion ja kutsuivat kaikki märät ja palelevat haaksirikkoiset sen ääreen lämmittelemään.

Tulen liekki on yhtä aikaa ajaton ja elävä.

Sen katselu voi olla jonkinlainen silta aikojen yli.
Niin kuin aurinkoa tai tähtiä voi katsella ajatellen, että Jeesus kulki saman taivaan alla.

Tuli oli joskus myös liikkeellä ja johdatti!

Kun israelilaiset olivat päässeet lähtemään Egyptistä, kerrotaan, kuinka Jumala ”kulki päiväsaikaan pilvipatsaassa heidän edellään näyttäen heille tietä ja yöllä tulipatsaassa valaisten heidän tietään, niin että he saattoivat kulkea sekä päivällä että yöllä.”

Jumala näytti tietä. Pysyi koko ajan näköpiirissä.

Ja muutti muotoa tarpeen mukaan.

Sellainen on elävä Jumala!

Pimeässä valo. Päivän paistaessa pilvi.

Vastakohtien ja ristiriitojen Jumala.
Toisaalta ikuinen ja kuitenkin hetkessä muotoan muuttava
Pysyvä - ja väsymättä liikkeellä oleva.

Jumalan pysyvyys on jotain,
joka ei alistu ihmiselle muotoon valettavaksi

Kuin tulen liekki, joka leimahtaa, palaa kohisten,
välillä hiipuu, kytee hiljaa ja taas viriää yhä uudelleen.
Hyppelehtii, tanssii,
ja sitten taas tasaisen varmasti tuottaa sen lämmön ja valon, jota ihminen tarvitsee.

Jumala, ole minulle pimeässä valo,
päivän paahteessa vilvoittava varjo.

Aina askeleen edellä – useammankin

Ole kuluttava tuli, johon viskaan kaiken mikä minussa on roskaa.
Ole paljastava tuli, joka näyttää sen, mitä en tahtoisi myöntää.

Ole lämmittävä liekki, jonka ympärille kokoonnumme
elämän haaksirikkoiset ja toisten taluttajat rinnakkain.

Ole nuotio, jolla kypsyvät elämän leipä ja kala
ravinto sielulle ja ruumiille.

Ole minulle elävä Jumala, palava liekki.
Ota niin lähelle, että kylmä ja pimeä väistyy.

musiikki: Ilta pimenee