Rinsessahäät

Pian kaksi viikkoa on kulunut Ruotsin kuninkaallisista häistä. Yhä törmäilen netissä videolinkkeihin, joissa hehkutetaan Prinssi Danielin puhetta tuoreelle vaimolleen. Jonkun verran näkyy linkkejä muihinkin hääjuhlan puheisiin. Niitä kuunneltiin ja katsottiin. Itkeä tirautettiin liikutuksesta. Niin hyvätä tuntuva läikähdys.

Pappina tätä seuraa hiukan hämillään. Puheilla on sittenkin merkitys. Toki erityisesti silloin, kun ne lausutaan omalle rakkaalle, perheenjäsenelle tms. Mutta myös papin puheella on merkitys. Upea on tämä virka, kun saa asetella sanoja sydämestä sydämeen. Siunattuja puheita, kollegat!

Leikillään

Lapset (= oma sälli ja naapurin pari tenavaa) leikkivät nyt kolmatta kesää porukalla. Leikeissä on kaksi jotenkin erityistä. Sellaisia, joita aikuiset tuskin keksisivät tai osaisivat niihin opastaa. Toisessa leikissä otetaan ulkovarastosta kaikki ulkoleikkeihin soveltuvat esineet: pallot, hulavanteet, muut renkaat, mailat, hyppynarut, keilat... Heitellään niitä pihan keskellä kasvavaan monihaaraiseen, matalahkoon koivuun. Leikin kohokohta on, kun kaikki lelut on saatu pysymään puussa. Sitten haetaan varastosta vielä kaikki pitkät esineet: lapiot, harjat, haravat... Sohitaan niillä leluja alas ja lopuksi, kun sohimalla ei enää ylletä, niin aletaan heitellä niitä pitkiä esineitä puuhun. Leikin lopputuloksena syntyy läjä tavaraa puun juurelle sekä persoonallisesti koristeltu pihakoivu. Yksi hulavanne koristi koivua koko viime talven. Leikki on luvallinen, koska koivu aiotaan kaataa lähiaikoina. Oksilla ei ole niin väliä. Innokasta touhua on ilo katsella. Joskus muistavat myös kerätä tavarat takaisin varastoon.

Toista leikkiä seurasin taas tänään. Ulos ripustetaan riippumatto. Sisältä kerätään kaikki mahdolliset pehmolelut ja kannetaan riippumattoon. Kaksi lasta sulloutuu lelujen sekaan ja kolmas antaa vauhtia. Jos leikissä on vain kaksi: oma poika ja naapurin tyttö, juoneksi tulee kotileikki. Lelut ovat "pariskunnan" lapsia. Suosittua on myös kehittää leikistä "hautaamisversio", jossa yksi tai kaksi lasta haudataan lelukasan alle. Ylösnousemus on vaikuttava. Ei tässäkään leikissä aikuisten mielestä juuri järkeä ole. Usein käy niin, että illan tullen äiti saa esittää joulupukkia, joka kantaa valtavaa riippumattosäkkiä ja kaataa siitä lattialle leluröykkiön. Kuitenkin katselen leikkiä ilolla. Mikä vimma ja vauhti! Mikä taito luoda yhteistä leikkiä, sopia koko ajan uusia sääntöjä, joihin kaikki ovat tyytyväisiä! Mikä esikuva aikuisten työmaille!