perjantai 12. helmikuuta 2010

Kastiketta

Se oli keskustelu omaisten kanssa joskus vuosia sitten. Keski-ikäinen mies kertoili äidistään. Kovin pintapuolisia jutteli. Utelin, mitä hän muistaa lapsuudestaan, millainen äiti oli. Hämmentynyt hiljaisuus. "No. Ainahan se teki kastiketta." Siinä kaikki.

Tämä kastike muistuu mieleen usein keittiössä. Uskoaksen oma poika ei sano aikanaan noin. Mitä mahtaa sanoa? "Ainahan se oli koneella, netissä, töissä... ?" Tämä vuoden irtiotto leipätyöstä on hieno mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä poika sanoo papille sitten joskus. Tänään pelasin ainakin puoli tuntia Kimbleä. Hyvä äiti! Ei ihme, että poika liittää välillä iltarukoukseen "kiitos vuorotteluvapaasta".

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiva kun kommentoit! Useimmille lienee helpointa valita "nimetön" ja kirjoittaa oma nimi viestin loppuun.