Viime yönä näin painajaista seurakunnan värikopiokoneesta. Se oli taas rikki. Aamulla olin yhtä mieltä Miehen kanssa: Pappien ei kuulu olla työkseen huolissaan kopiokoneesta. Tärkeämpääkin olisi.
Noloa mutta totta: olen nykyisessä virassani käyttänyt viikkokausia seurakunnan palkkaamaa papin aikaa siihen että ihmettelen toimimattomia tietokoneita, ajelen ympäri seurakuntaa etsimässä vapaata tietokonetta tai toimivaa kopiokonetta. Jonotan koneille. Autan toisia yhtä ymmärtämättömiä laitteiden äärellä. Ja nyt jopa näen niistä koneista unta.
Ja sitten kun taas kerran olen venyttänyt hermoja ja työpäivän pituutta vain siksi, että työpaikalle ei ymmärretä hankkia tietokonetta, jonka muisti riittäisi ohjelmien pyörittämiseen, sitten tapaan ne omaiset, jotka olisivat tarvineet pappia jo paljon ennen kuin hautajaisjärjestelyt tulivat ajankohtaisiksi. Missä minä olin...?
Ei me papit niin tarkeitä olla, etteikö olisi käyttöä myös ammattitaitoiselle sihteerille, tiedottajalle... Arvotaanko seuraavassa pappienkokouksessa kenen virka muutetaan?
joo..jospa arpaa ei tarttis vaan saatas se seurakuntasihteeri..myös päivystämään... t.meri
VastaaPoista